meemi67

Mulla on niin iso ikävä sua
Sade kylmä sisälleni hakkaa
Ja mulla on niin iso ikävä sua
Muu olemasta lakkaa
Ikävä on mulla ilman sua

Hei milloin hanat aukeaa
minä tahtoisin unohtaa
Siis laskekaahan lasiin lisää juotavaa

Mitä mielessä liikkuikaan
sinun kasvosi kertoivat muuta
Vaikka kielsit sen yhä uudestaan
minä silmissä näin ikuisuutta

Ei tämä riitä,ei se tähän jää
Sun seuraavaan elämään
Aion myös löytää
En siitä suostuisi häviämään
Aion löytää tieni sinun uuteen elämään

jos sua ei ois ollut
niin olisin keksinyt sut
ois susta samanlainen tullut
mitään en ois muuttanut

Miksi elämä on niin pitkä maraton
Alkumetreistä maaliin niin kovaa juostava on
Miksi niin on

En osaa selittää
Mistä se vesi virtaa janon sammuttamaan
Ja mikä soimaan saa
Kitaran niin kuin sitä kuulisi ensi kertaa

Kantakaa sitä kaljaa pöytään taas
vaahtoharjan aalloilla surffaillaan
hullujen huoneentauluissakin sanotaan
totuus on vain kupla joka puhkaistaan

Mä olen kyllästynyt niihin voimiin,
jotka ohjailee mun elämää,
jotka vie mukanaan ja itseensä rakastuttaa.
En tiedä onko se väärin,
kun en suostunutkaan pystyyn kuolemaan.
Sillä niin olis käynyt,
jos ois jäänyt eiliseen kii.
Joku mua piteli siinä,
se oli niin kamalan vahva
eikä se halunnut päästää irti.
Melkein kuin lihaa ja verta,
suurempi vuoria merta;
se sellaiseksi kasvoi mun päässä.
En odota yllätystä,
en pidätä hengitystä,
mä haluan jättää sen kaiken taakse.
Tää mun pakoni loppuun juostu on.

Toiset tekee mitä uskaltaa
Ja toiset tekee mitä toiset haluaa
Minä teen sitä vaan
Että elämää suurempaa saisin edes joskus vähän maistaa

Taivas on vihreää kuin jade
Sen alla seison hiljaa
Ja alan ihmeitä odottaa
Kun yön tihkuvan jäinen sade
Sinun hiuksiasi kruunaa
Jalokivillä kirkkaillaan

Sanoit että joskus tunnet
Ettet enää oikein kuulu mihinkään
Mutta minähän olen se joka jää
Ilman sinua merihätään